Siirry pääsisältöön

Meri, piha ja tekemättömät työt

Huaaaahh, miten voikin näyttö keinua vaikka ollaan kuivalla maalla. Kun on koko viikonlopun keikkunut aalloilla, paluu kiinteälle alustalle ei käy ihan hetkessä. Ilona justiinsa valitteli, että pitää rystyset valkoisina kiinni työpöydästä, koska maailma keinuu.


Meillä oli tosi hieno reissu. Säät vaihtelivat paahtavasta helteestä puuskaisen tuulen kautta rankkasateeseen. Opin, että kun on tarpeeksi väsynyt kalliolla nukutyn yön jälkeen, pystyy ihan hyvin nukkumaan vaatteet märkinä vesisateessa. Kylmä tosin on.

Hyvärin Jani tiivistikin kelin hienosti: samaan aikaan paljaat varpaat ja karvahattu.
Lauantai-iltana yövyttiin Kaivokarin viereisellä saarella, tehtiin yhteisruoka nuotiolla ja meitä oli rantakalliolla huikeat 16 henkeä.








Kotona odottivat sitten lurpahtaneet tomaatintaimet, rupsahtaneet fucsiat ja jopa pelakuut huusivat vettä. Oli ollut ilmeisesti pihassa lämmintä, koska kukat olivat venähtäneet, ensimmäiset myskimalvat ovat auenneet ja jopa se kituva niitty vihertää.


Irrotus arjesta oli viikonloppuna täydellinen, tekemättömät työt tulivat mieleen vasta kotimatkalla.

Laivalla tein luppoaikana Suskille sukkia, kinnasneulalla tietysti. Annin mekko pitää saada kiireesti työn alle ja mahtava häärupeama voi alkaa, nyt kun kankaat ovat meillä.

Perjantaina kuitenkin mennään Suskin kanssa Tallinnaan vanhan kaupungin päiville. Lauantaiksi voisi mennä Ilonan kanssa autotorille ja sunnuntaina mennäänkin Kuutin kanssa speedway-kisoihin talkoilemaan.




Elämä on tällaisena aika mukavaa!

Kommentit